Paikallisuutiset
Nyt on muikku rököllään ja kohta siikakin – näillä vinkeillä muikku ui varmasti verkkoon
Peruskala ruokapöydässä on muikku. Lähes jokainen osaa paistaa muikkuja, keittää muikkupottua ja ruttumuikkuja. Rantakala-niminen muikusta valmistettu ruoka on perinneherkkua. Kotipurkitus lasipurkkiin on hyvä konsti säilöä muikkusaalista talven tarpeisiin.
Muikkua on lähes jokaisessa isommassa järvessä ja monessa pienemmässäkin. Muikkua ammatikseen kalastavat pyytävät muikkua nuotalla ja jossakin määrin myös paunetilla eli avorysällä.
Lokakuun alkupuolella muikku on rököllään eli hakeutuu kutupaikoilleen sukua jatkamaan. Se on kalastajan kulta-aikaa, sillä muikkua tulee verkkoihin sankkotolkulla.
Siian kutu ajoittuu myöhemmälle marraskuulle, joissakin järvissä joulukuun alkuunkin.
Muikku on tuonut ja tuo yhä elannon moneen kuusamolaiseen ruokakuntaan.
Tällä hetkellä Kuusamossa on noin kymmenen ammattikalastajaa ja parikymmentä sivuammatikseen kalastavaa.
Kuusamojärven Sossonniemi on kuuluisa kalakylä. Tarinat kertovat, että jos rahantarve yllätti Sossoniemessä, rahaa ei haettu pankista lainaksi, vaan mentiin nuotalle niin syksyllä kuin talvella. Monta taloa on rakennettu muikkurahoilla.
Kotitarvekalastajien muikkupyydys on verkko. Viehekalastuksella muikkua ei saa ruokapöytään tuotavaksi.
Verkkopyyntiin liittyy muutamia probleema. Mihin ja milloin verkot lasketaan, minkä silmäkoon verkkoja milloinkin käytetään sekä mihin vuorokauden ja vuodenaikaan muikkua kalastetaan? Nämä tekijät vaikuttavat muikun pyyntiin.
Paikallistuntemus on tässäkin kalan pyynnissä eduksi. Perimätieto osaa kertoa järven parhaimmat muikkukarit ja syvänteet.
Silmäkoossa aloitetaan alkukesällä 11 millimetrin verkoilla. Kalojen kasvaessa siirrytään harvempiin verkkoihin. Loppukesästä monessa järvessä silmäkooltaan 15 millinen verkko on passeli.
Isoja mätimuikkuja voi pyytää 18 millimetrin verkoilla, mutta silloin vaara saada verkon silmiin pikku ahvenia ja särkiä lisääntyy.
Pyyntisyvyydessä riittää ikivanha viisaus: muikkuverkot päivällä pohjaan ja yöksi pinnan läheisyyteen koholle 1-1,5 metrin mittaisilla naruilla.
Pyyntisyvyydessä riittää ikivanha viisaus: muikkuverkot päivällä pohjaan ja yöksi pinnan läheisyyteen koholle 1-1,5 metrin mittaisilla naruilla.
Syyskesä elokuun puolesta välistä lähtien on hyvää pyyntiaikaa. Hämärän ja pimeän tullen muikku pintautuu varmasti. Syys-lokakuu aina jäiden tuloon saakka on saaliin määrällä mitaten antoisinta pyyntiaikaa.
Kesällä helleaikaan muikkuverkot lasketaan syvänteen kohdalla aivan pohjaan. Pyyntiajaksi riittää parhaimmillaan tuntikin, 2-3 tuntia on maksimi.
Muikkuparvet liikkuvat keskipäivällä pohjassa. Yöllä ne nousevat pintavesiin ruokailemaan planktereiden perässä.
Pohjapyynnissä on ongelmana, että huonolla tuurilla verkko on täynnä ahvenia ja pikku särkiä. Kaikkein pahimpia ovat kiisket, jos niitä järvessä on.
Ongelmaan ratkaisu on sokkeliverkko. Alimmaiseksi esimerkiksi 35 tai 45 millimetrin silmäkoon verkkoliinaa metri ja sen yläpuolelle yhteen paulotettuna esimerkiksi 15 millimetrin muikkuliinaa kolme metriä.
Kaksikerroksinen ja neljä metriä korkea verkko on kätevä, sillä alakerta pyytää siikaa ja isompaa ahventa, yläkerta pyytää muikkua.
Muikun kutu on esimerkiksi Kuusamossa lokakuun alkuviikoilla. Ajankohta riippuu veden lämpötilasta. Jos aikoo saada herkullista muikun mätiä talteen, yyskuun kaksi viimeistä viikkoa ovat passelit.
Muikkuverkkojen määrässä kannattaa pitää tolokku mielessä. Kahden hengen ruokakunnalle saa syömämuikut pyydettyä yhdelläkin verkolla, kahdella verkolla saattaa tulla pari ämpäriä.
Muikunpyynti on kokonaisvaltainen tapahtuma.
Syyspyynnissä verkot lasketaan koholle iltasella hämärän hyssyn aikaan. Verkot nostetaan ylös aamulla mahdollisimman aikaisin.
Seuraavaksi vuorossa on muikkujen päästely irti verkoista. Kalat kannattaa laittaa kylmävesisaaveihin, jonka jälkeen ne puhkotaan ja erotellaan mäti sekä huuhdotaan saalis moneen kertaan, jotta suomut irtoavat.
Näiden toimenpiteiden jälkeen alkaa muikkusaaliin jatkokäsittely. Muikkuja voi muun muassa suolata, savustaa, paistaa tai pakastaa talven varalle. Yksi vaihtoehto on muikkujen säilöminen esimerkiksi lasipurkkeihin.
Muikkuverkkojen määrässä kannattaa pitää tolokku mielessä. Kahden hengen ruokakunnalle saa syömämuikut pyydettyä yhdelläkin verkolla, kahdella verkolla saattaa tulla pari ämpäriä.
Isommassa pyynnissä tarvitaan paljon käsiä, minkä vuoksi pyyntikimppa naapureiden kanssa on hyvä sosiaalinen kanssakäymisen muoto. Jos verkkoihin ui jopa 50 kilogrammaa muikkuja, vie saaliin käsittely aikansa.
EU:n asetuksella suojattu alkuperäisnimitys
Kitkan viisas on Kitkajärven pienikokoinen – noin 8 cm ja 4-5 grammainen - muikku, herkullinen kala miten vain valmistettuna.
Nimensä se on saanut siitä, että se voisi laskeutua Kitkajokea pitkin Venäjälle, mutta se on niin viisas, ettei se lähde tällaiselle ulkomaanmatkalle.
Toinen selitys lempinimelle on, että pieni ja vikkelä kala voi joskus olla hankala saada saaliiksi.
Kitkan viisas on rekisteröity Euroopan unionin nimisuojajärjestelmään elintarvikkeille.
Kitkan viisas on suojattu alkuperäisnimitys Koillismaan ylänköalueen järvistä pyydetyille muikuille, joiden erityisominaisuus on pehmeä ruoto.
Juttua päivitetty 15.10. -23 klo 16.30. Valokuvaajan sukunimi on muutettu Mäkelästä Myllyläksi