Paikallisuutiset

Kyösti Aikkila pääsee pian herkuttelemaan. Kuva: Markku Myllylä

Nyt on muikku rököllään ja kohta siikakin – näillä vinkeillä muikku ui varmasti verkkoon

Peruskala ruokapöydässä on muikku. Lähes jokainen osaa paistaa muikkuja, keittää muikkupottua ja ruttumuikkuja. Rantakala-niminen muikusta valmistettu ruoka on perinneherkkua. Kotipurkitus lasipurkkiin on hyvä konsti säilöä muikkusaalista talven tarpeisiin.

Muikkua on lähes jokaisessa isommassa järvessä ja monessa pienemmässäkin. Muikkua ammatikseen kalastavat pyytävät muikkua nuotalla ja jossakin määrin myös paunetilla eli avorysällä.

Lokakuun alkupuolella muikku on rököllään eli hakeutuu kutupaikoilleen sukua jatkamaan. Se on kalastajan kulta-aikaa, sillä muikkua tulee verkkoihin sankkotolkulla.

Siian kutu ajoittuu myöhemmälle marraskuulle, joissakin järvissä joulukuun alkuunkin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Muikku on tuonut ja tuo yhä elannon moneen kuusamolaiseen ruokakuntaan.

Tällä hetkellä Kuusamossa on noin kymmenen ammattikalastajaa ja parikymmentä sivuammatikseen kalastavaa.

Kuusamojärven Sossonniemi on kuuluisa kalakylä. Tarinat kertovat, että jos rahantarve yllätti Sossoniemessä, rahaa ei haettu pankista lainaksi, vaan mentiin nuotalle niin syksyllä kuin talvella. Monta taloa on rakennettu muikkurahoilla.

Muikulla on pitkä alaleuka, siialla yläleuka on pitempi. Kuva: Markku Myllylä

Kotitarvekalastajien muikkupyydys on verkko. Viehekalastuksella muikkua ei saa ruokapöytään tuotavaksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Verkkopyyntiin liittyy muutamia probleema. Mihin ja milloin verkot lasketaan, minkä silmäkoon verkkoja milloinkin käytetään sekä mihin vuorokauden ja vuodenaikaan muikkua kalastetaan? Nämä tekijät vaikuttavat muikun pyyntiin.

Paikallistuntemus on tässäkin kalan pyynnissä eduksi. Perimätieto osaa kertoa järven parhaimmat muikkukarit ja syvänteet.

Silmäkoossa aloitetaan alkukesällä 11 millimetrin verkoilla. Kalojen kasvaessa siirrytään harvempiin verkkoihin. Loppukesästä monessa järvessä silmäkooltaan 15 millinen verkko on passeli.

Isoja mätimuikkuja voi pyytää 18 millimetrin verkoilla, mutta silloin vaara saada verkon silmiin pikku ahvenia ja särkiä lisääntyy.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pyyntisyvyydessä riittää ikivanha viisaus: muikkuverkot päivällä pohjaan ja yöksi pinnan läheisyyteen koholle 1-1,5 metrin mittaisilla naruilla.

Pyyntisyvyydessä riittää ikivanha viisaus: muikkuverkot päivällä pohjaan ja yöksi pinnan läheisyyteen koholle 1-1,5 metrin mittaisilla naruilla.

Syyskesä elokuun puolesta välistä lähtien on hyvää pyyntiaikaa. Hämärän ja pimeän tullen muikku pintautuu varmasti. Syys-lokakuu aina jäiden tuloon saakka on saaliin määrällä mitaten antoisinta pyyntiaikaa.

Kesällä helleaikaan muikkuverkot lasketaan syvänteen kohdalla aivan pohjaan. Pyyntiajaksi riittää parhaimmillaan tuntikin, 2-3 tuntia on maksimi.

Muikkuparvet liikkuvat keskipäivällä pohjassa. Yöllä ne nousevat pintavesiin ruokailemaan planktereiden perässä.

Pohjapyynnissä on ongelmana, että huonolla tuurilla verkko on täynnä ahvenia ja pikku särkiä. Kaikkein pahimpia ovat kiisket, jos niitä järvessä on.

Ongelmaan ratkaisu on sokkeliverkko. Alimmaiseksi esimerkiksi 35 tai 45 millimetrin silmäkoon verkkoliinaa metri ja sen yläpuolelle yhteen paulotettuna esimerkiksi 15 millimetrin muikkuliinaa kolme metriä.

Kaksikerroksinen ja neljä metriä korkea verkko on kätevä, sillä alakerta pyytää siikaa ja isompaa ahventa, yläkerta pyytää muikkua.

Savustetut muikut ovat herkullisia, vaikka suoraan pöntöstä lämpimänä. Kuva: Markku Myllylä

Muikun kutu on esimerkiksi Kuusamossa lokakuun alkuviikoilla. Ajankohta riippuu veden lämpötilasta. Jos aikoo saada herkullista muikun mätiä talteen, yyskuun kaksi viimeistä viikkoa ovat passelit.

Muikun mäti kannattaa aina ottaa talteen. Lähennä kutua kalvot irtoavat mätipusseista helposti ja puhdistaminen on helppoa. Kuva: Markku Myllylä
Muikkuverkkojen määrässä kannattaa pitää tolokku mielessä. Kahden hengen ruokakunnalle saa syömämuikut pyydettyä yhdelläkin verkolla, kahdella verkolla saattaa tulla pari ämpäriä.

Muikunpyynti on kokonaisvaltainen tapahtuma.

Syyspyynnissä verkot lasketaan koholle iltasella hämärän hyssyn aikaan. Verkot nostetaan ylös aamulla mahdollisimman aikaisin.

Seuraavaksi vuorossa on muikkujen päästely irti verkoista. Kalat kannattaa laittaa kylmävesisaaveihin, jonka jälkeen ne puhkotaan ja erotellaan mäti sekä huuhdotaan saalis moneen kertaan, jotta suomut irtoavat.

Näiden toimenpiteiden jälkeen alkaa muikkusaaliin jatkokäsittely. Muikkuja voi muun muassa suolata, savustaa, paistaa tai pakastaa talven varalle. Yksi vaihtoehto on muikkujen säilöminen esimerkiksi lasipurkkeihin.

Muikkuverkkojen määrässä kannattaa pitää tolokku mielessä. Kahden hengen ruokakunnalle saa syömämuikut pyydettyä yhdelläkin verkolla, kahdella verkolla saattaa tulla pari ämpäriä.

Isommassa pyynnissä tarvitaan paljon käsiä, minkä vuoksi pyyntikimppa naapureiden kanssa on hyvä sosiaalinen kanssakäymisen muoto. Jos verkkoihin ui jopa 50 kilogrammaa muikkuja, vie saaliin käsittely aikansa.

Kitkan viisas

EU:n asetuksella suojattu alkuperäisnimitys

Kitkan viisas on Kitkajärven pienikokoinen – noin 8 cm ja 4-5 grammainen - muikku, herkullinen kala miten vain valmistettuna.

Nimensä se on saanut siitä, että se voisi laskeutua Kitkajokea pitkin Venäjälle, mutta se on niin viisas, ettei se lähde tällaiselle ulkomaanmatkalle.

Toinen selitys lempinimelle on, että pieni ja vikkelä kala voi joskus olla hankala saada saaliiksi.

Kitkan viisas on rekisteröity Euroopan unionin nimisuojajärjestelmään elintarvikkeille.

Kitkan viisas on suojattu alkuperäisnimitys Koillismaan ylänköalueen järvistä pyydetyille muikuille, joiden erityisominaisuus on pehmeä ruoto.

Muikun purkitukseen löytyy melkein kaikki tykötarpeet kotikeittiöstä. Purkituksessa voi uusiokäyttää lasipurkkeja. Kuva: Markku Myllylä

Juttua päivitetty 15.10. -23 klo 16.30. Valokuvaajan sukunimi on muutettu Mäkelästä Myllyläksi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä