Myyjän vastuu asuntokaupassa ja tiedonantovirhe
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan Suomessa myytiin viime vuonna noin 50 000 asuntoa, joista suurin osa oli käytettyjä. Näistä noin viidesosa oli kiinteistöjä, kuten omakotitaloja. Vaikka asuntokauppa on hiljentynyt, myyjän vastuu ja mahdolliset tiedonantovirheet eivät ole kadonneet. Tiedonantovirhe voi johtaa hinnanalennukseen, kaupan purkuun tai jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
Mikä on tiedonantovirhe?
Asuntokauppalaki (843/1994) mukaan myyjän vastuu asuntokaupassa on antaa ostajalle kaikki olennaiset tiedot myytävästä kohteesta. Myyjän tulee kertoa muun muassa mahdollisista home- ja sisäilmaongelmista, rakenteellisista vaurioista sekä tulevista remonteista, jotka voivat vaikuttaa asunnon käytettävyyteen ja arvoon.
Tiedonantovirheestä on kyse, jos:
- Myyjä antaa virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa asunnosta.
- Myyjä jättää kertomatta olennaisia tietoja, joiden voidaan olettaa olleen hänen tiedossaan.
- Kohde ei vastaa myyjän antamia tietoja tai ostajalle luotua kuvaa.
Tiedonantovirheeseen liittyy myös niin sanottu tiedonhankintavelvollisuus. Myyjän on selvitettävä asunnon kuntoon ja ominaisuuksiin liittyvät keskeiset seikat ennen myyntiä. Hän ei voi vedota, ettei ole tiennyt asunnon rakenteellisista ongelmista, jos nämä olisi ollut mahdollista selvittää ennen kaupantekoa. Esimerkiksi tiedossa olleet vesivahingot tai korjaamattomat kosteusongelmat on aina ilmoitettava ostajalle.
Tiedonantovirheen seuraukset ja oikeudelliset toimenpiteet
Jos myyjä laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa, ostaja voi vaatia hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai jopa kaupan purkua. Mikäli myyjän toiminta on ollut tahallista tai törkeän huolimatonta, voi kyseessä on olla petos, josta seuraa rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Riitatilanteissa voidaan tarvita ulkopuolista asiantuntijaa, kuten rakennusteknistä asiantuntijaa, joka arvioi asunnon virheet ja niiden vaikutukset asumiskelpoisuuteen. Riitatilanteessa voidaan edetä neuvotteluiden kautta, mutta mikäli yhteisymmärrystä ei synny, voidaan asia ratkaista kuluttajariitalautakunnassa tai viime kädessä tuomioistuimessa.
Ostajan ilmoitusvelvollisuus
Ostajan tulee reklamoida tiedonantovirheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemista.
- Asunto-osakkeiden osalta reklamaatioaika on kaksi vuotta.
- Kiinteistökaupoissa virheestä voi ilmoittaa viiden vuoden ajan.
Aikaraja alkaa siitä hetkestä, kun ostaja saa kohteen hallintaansa. Jos myyjä on toiminut kunnianvastaisesti tai arvottomasti, virheeseen voi vedota myöhemminkin.
Miten toimia, jos epäilet tiedonantovirhettä?
Keskustele asiasta ensisijaisesti myyjän kanssa. Mikäli neuvottelut eivät tuota tulosta, ostajan kannattaa hakea juridista apua ongelmaan.
Kiinteistölakimies on erikoistunut asuntokaupan ja kiinteistöjen lakiasioihin. Heidän asiantuntijansa tarjoavat maksuttoman alkukartoituksen ja auttavat arvioimaan, onko kyseessä tiedonantovirhe ja mitä jatkotoimia kannattaa harkita.