A-
A+
A-
A+
TEEMA: Ajassa kaiken ikää
Suurimmalle osalle Suomessa asuvista eläkeläisistä työeläke on tärkein tulonlähde, mutta eläke voi muodostua työeläkkeen lisäksi kansaneläkkeestä, takuueläkkeestä ja ulkomaaneläkkeestä. Kaavio: Työeläke.fi.
Kelan eläkkeet täydentävät työeläkettä
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen mukaan yksi suurimmista hänen työssään vastaan tulevista väärinkäsityksistä Kelan maksamiin eläkkeisiin liittyen on se, että kansaneläkettä maksettaisiin kaikille.
– Kansaneläkkeen nimi kuulostaa siltä, että sitä saa koko kansa. Todellisuudessa pelkän työeläkkeen saaminen on yli 65-vuotiailla huomattavan yleistä, Jauhiainen toteaa.
Toisin sanoen valtaosalle iän puolesta eläkkeelle jäävistä on jo kertynyt sen verran työeläkettä, että tuloraja Kelan maksamiin eläkkeisiin ylittyy. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos saa työeläkettä kuussa noin 1300 euroa, ei ole enää oikeutettu kansaneläkkeeseen. Yksin asuvalle summa on hieman suurempi, noin 1400 euroa ja parisuhteessa olevalle 1250 euroa kuussa.
Jos on kuitenkin ollut matalapalkkaisessa työssä, voi työeläke jäädä niin alhaiseksi, että siihen päälle voi saada kansaneläkettä. Kaikkein pienituloisimmat voivat saada lisäksi vielä takuueläkettä.
– Takuueläke turvaa kaikille saman suuruisen vähimmäiseläkkeen, asui yksin tai ei. Kansaneläkkeeseen taas vaikuttaa, onko pariskunta vai ei, ja maksimimäärä yksinasuvalle on hieman isompi. Omaisuus ei sen sijaan vaikuta eläkkeen suuruuteen, Jauhiainen selventää.
Hänen mukaansa eläkkeensaajat tuntevat kohtalaisen hyvin kaikki eläkevaihtoehdot. Kelasta lähtee myös kirje, jos on syytä epäillä, että henkilöllä on hakemattomia eläkkeitä.
Vaikka eläkkeet olisivatkin kohtalaisen hyvin maksussa, hakematta voi silti olla muita tukia, jotka turvaavat pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Näitä ovat eläkkeensaajan asumistuki ja hoitotuki.
– Eläkkeensaajan asumistukea maksetaan asumismenoihin ja hoitotukea voi saada, jos on vamma tai sairaus ja tarvitsee siihen apua. Vasta sen jälkeen vaihtoehtona on perustoimeentulotuki, jota maksetaan eläkeläisille, jos heillä on esimerkiksi paljon terveydenhoitokuluja tai lääkemenoja, Jauhiainen kertoo.
Asumistukea myönnetään asumismenoihin, joka vuokra-asunnossa tai palvelutalossa asuessa muodostuu vuokrasta ja osakeasumisessa vastikkeesta, vesimaksusta sekä lainan koroista. Omakotitaloasumisessa asumismenot lasketaan keskimääräisten lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten perusteella. Asumismenoihin lasketaan myös tontin vuokra ja lainan menot.
Eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavat koko talouden tulot.
– Jos molemmat puolisot saavat eläkettä, asumistukea haetaan yhdessä ja Kela maksaa tuen puoleksi, Jauhiainen sanoo.
Hänen oma, henkilökohtainen arvionsa on, että kaikki pienituloiset eläkeläiset eivät ole hakeneet kaikkia heille kuuluvia tukia.
– Voi olla, että on aina totuttu tulemaan vähällä toimeen ja orientoiduttu penninvenyttämiseen.
Toisaalta esimerkiksi kaupunkiasumisen kustannukset ovat yleensä korkeammat kuin maaseudulla. Siksi asunnon vuokraan saatetaan hakea herkemmin asumistukea, kun eläke ei riitä yhtä hyvin kuin vaikkapa maaseudulla, missä asutaan omaa, jo kauan sitten maksettua omakotitaloa ja asumiskustannukset ovat suhteessa pienemmät.
Lopuksi Jauhiainen muistuttaa, että niin Kelan eläkkeitä kuin muitakin etuisuuksia pitää muistaa hakea, automaattisesti ne eivät tule. Valtaosa hakemuksista tehdään jo verkossa, mutta myös Kelan puhelinpalvelu palvelee kaikissa asioissa.
– Ja jos pankkitunnukset on hommattu, niin perheenjäsenet voivat auttaa. Meidänkin lähipiirissämme se todettiin toimivaksi, kun koronan vuoksi verkkoasiointi oli ainoa mahdollisuus, Jauhiainen päättää.
SAILA VAARA
TIETOLAATIKKO