Pi­däm­me si­nut ajan ta­sal­la Sy­dän-La­pin il­mi­öis­tä ja ih­mi­sis­tä myös en­si vuon­na. Voit ti­la­ta verk­ko­leh­den tääl­tä: Ti­laa Som­pio

Ma­ria Hie­ta­nen osal­lis­tui suo­sit­tuun Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­maan. Mil­lais­ta oli ol­la ka­me­roi­den edes­sä ja mitä kat­so­jil­ta jää ken­ties nä­ke­mät­tä?

Lu­mi­set mai­se­mat, po­ro­ja, tu­lis­te­lut laa­vul­la kah­via kuk­sas­ta hörp­pien. Maa­jus­sil­le mor­si­an -rak­kaus­re­a­li­tyn poh­joi­sin maa­jus­si löy­tyi me­neil­lään ole­val­la kau­del­la So­dan­ky­läs­tä.

Aluk­si oh­jel­maan mu­kaan läh­te­mi­nen oli vain ka­ve­ri­po­ru­kan si­sä­pii­ri­vit­si, Ma­ria Hie­ta­nen ker­too.

– Olim­me ol­leet mö­kil­lä ja ko­ti­mat­kal­la ka­ve­ri kek­si, et­tä sul­la on po­ro­ja ja sinä asut oma­ko­ti­ta­los­sa, hae mu­kaan oh­jel­maan! Ma­ria muis­te­lee mel­kein kah­den vuo­den ta­kais­ta mök­ki­reis­sua.

Jo sitä en­nen ka­ve­rei­den kes­kuu­des­sa oli eh­dit­ty poh­tia, mis­tä pit­kään sink­ku­na viih­ty­neel­le Ma­ri­al­le löy­tyi­si mies. Kun aja­tus rak­kaus­re­a­li­tyyn osal­lis­tu­mi­ses­ta oli ker­ran hei­tet­ty il­maan, ka­ve­rit ei­vät enää an­ta­neet pe­rik­si.

– Vii­me syk­sy­nä he oli­vat lait­ta­mas­sa ha­ke­mus­ta si­sään, mut­ta oli­vat­kin myö­häs­sä. Olin it­se eh­ti­nyt jo lä­het­tää ha­ke­muk­sen, Ma­ria nau­raa.

Someviestien tulva

Ma­ria sai tie­tää mu­kaan­pää­sys­tä oh­jel­maan vii­me vuo­den lo­pul­la. Heti tam­mi­kuus­sa ku­vat­tiin jak­so, jos­sa osal­lis­tu­jat esit­täy­ty­vät. Mu­ka­na oli yh­teen­sä kah­dek­san maa­jus­sia, nel­jä nais­ta ja nel­jä mies­tä.

– Esit­te­ly­vi­deo ku­vat­tiin yh­den päi­vän ai­ka­na. Tän­ne tuli kol­men hen­gen ku­vaus­ryh­mä, jois­ta yk­si oli oh­jaa­ja. He oli­vat am­mat­ti­lai­sia, jo­ten ku­vat­ta­va­na ole­mi­nen oli tosi help­poa.

Esit­te­ly­jak­so näy­tet­tiin te­le­vi­si­os­sa heti al­ku­vuo­des­ta. Sen jäl­keen Ma­ri­an so­si­aa­li­sen me­di­an ka­na­vat al­koi­vat ”kil­kat­ta­maan”. Vies­te­jä sa­te­li Mes­sen­ge­riin ja seu­raa­mis­pyyn­tö­jä Ins­tag­ram-ti­lil­le.

Yh­tey­de­not­to­pyyn­töi­hin Ma­ria vas­ta­si koh­te­li­aas­ti ja pyy­si hä­neen yh­tey­des­sä ol­lei­ta hen­ki­löi­tä kir­joit­ta­maan oh­jel­ma­for­maa­tin mu­kai­ses­ti oi­ke­an kir­jeen ja lä­het­tä­mään sen tuo­tan­to­tii­mil­le.

Vaik­ka Ma­ri­an osoi­te­tie­dot ovat sa­lai­set, ta­voit­ti yk­si ihai­li­ja hä­net sil­ti suo­raan ta­val­li­sel­la kir­jeel­lä­kin.

– Ul­ko­paik­ka­kun­ta­lai­nen hen­ki­lö oli tuo­nut kir­jeen suo­raan ko­ti­pos­ti­laa­tik­koon. Ka­ve­rei­den mie­les­tä se oli vä­hän pe­lot­ta­vaa, mut­ta minä en osan­nut aja­tel­la sitä sil­lä ta­val­la, Ma­ria ker­too.

Tilanne muuttuu

Huh­ti­kuus­sa maa­jus­sit ko­koon­tui­vat Vai­he­lan saa­ris­to­ho­tel­liin Tu­run saa­ris­toon. Oli ai­ka ava­ta sul­has- ja mor­si­a­neh­dok­kail­ta tul­leet kir­jeet. Sa­mal­la sel­vi­äi­si, ket­kä nel­jä maa­jus­sia jat­kai­si­vat oh­jel­mas­sa.

– Ku­vaus­päi­vät oli­vat in­ten­sii­vi­siä. Mei­dät oli ja­et­tu ryh­miin ja yri­tim­me ar­vail­la, oli­ko sa­moi­hin ryh­miin lai­tet­tu ne, jot­ka pää­se­vät jat­koon, Ma­ria ker­too.

Ma­ri­an saa­mat kir­jeet oli­vat imar­te­le­via. Hän yl­lät­tyi eri­tyi­ses­ti sii­tä, kuin­ka mo­ni­sa­nai­sia suo­ma­lai­set mie­het osaa­vat ha­lu­tes­saan ol­la. Hä­nen oma ti­lan­teen­sa oli kui­ten­kin eh­ti­nyt hie­man muut­tua.

Ma­ri­an al­ku­vuo­des­ta saa­mien so­me­vies­tien jou­kos­sa oli ol­lut yh­tey­de­not­to myös Tuo­mo-ni­mi­sel­tä ko­la­ri­lais­mie­hel­tä. En­sik­si Ma­ria oli vas­tan­nut myös Tuo­mol­le sa­mal­la ta­voin kuin muil­le­kin hän­tä so­men kaut­ta lä­hes­ty­neil­le mie­hil­le. Jo­tain poik­ke­a­vaa mie­hes­sä kui­ten­kin oli, mikä he­rät­ti Ma­ri­an kiin­nos­tuk­sen.

– Odo­tin kir­jei­den lu­ke­mi­seen as­ti, en­nen kuin pää­tin, et­tä voin al­kaa tu­tus­tu­maan Tuo­moon, Ma­ria ker­too. Sa­mal­la hän myös teki pää­tök­sen jät­täy­tyä pois oh­jel­mas­ta.

Ma­ri­an pää­tös otet­tiin tuo­tan­to­tii­mis­sä hy­vin vas­taan.

– He ai­dos­ti ha­lu­a­vat, et­tä oh­jel­mas­sa mu­ka­na ole­vat löy­tä­vät pa­rin. Ai­em­mil­la­kin kau­sil­la on käy­nyt niin, et­tä jos oh­jel­man myö­tä ei ole löy­ty­nyt pa­ria, oi­kea suh­de on sen jäl­keen voi­nut poi­kia suo­ris­ta yh­tey­de­no­tois­ta.

Hyvää palautetta

Ma­ri­an pää­tös läh­teä mu­kaan Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­maan ja­koi mie­li­pi­tei­tä. Osa su­vus­ta ja per­hees­tä kau­his­te­li ja oli jopa sitä vas­taan. Toi­set puo­les­taan odot­ti­vat in­nol­la, mitä uut­ta Ma­ri­an elä­mään oh­jel­man myö­tä tu­lee.

Ma­ria ei an­ta­nut mui­den mie­li­pi­tei­den het­kaut­taa, jo­ten lä­hi­pii­ri­kin sai tot­tua aja­tuk­seen.

– He tie­tä­vät, et­tä jos minä pää­tän jo­tain, niin myös teen sen.

Oh­jel­maan osal­lis­tu­mi­nen oli hä­nen mu­kaan­sa ”ai­van älyt­tö­män hie­no ko­ke­mus”. Kat­so­jil­le näy­te­tään juu­ri se, mitä ku­vauk­sis­sa oi­ke­as­ti ta­pah­tuu. Ku­lis­sien ta­ka­na ei pii­lo­tel­tu mi­tään.

– Se on iha­na for­maat­ti: mi­tään ei ole kä­si­kir­joi­tet­tu, vaan kaik­ki mitä nä­kee tv:ssä, on ai­toa, Ma­ria va­kuut­taa.

Jak­so­jen esit­tä­mi­sen jäl­keen so­dan­ky­lä­läi­sil­tä tul­lut pa­lau­te on ol­lut pel­käs­tään po­si­tii­vis­ta ja roh­kai­se­vaa. Net­ti­kom­men­toin­tia Ma­ria ei ole seu­ran­nut juu­ri lain­kaan.

– Tuo­tan­to­tii­mil­tä tuli hy­vät oh­jeet, mi­ten sen kans­sa kan­nat­taa toi­mia. Esi­mer­kik­si Vau­va.fi-si­vus­toa en ole lu­ke­nut ol­len­kaan.

Vaik­ka osal­lis­tu­mi­nen oh­jel­maan teki hä­nes­tä pu­hee­nai­heen ai­na­kin So­dan­ky­läs­sä sekä oh­jel­man fa­nien kes­kuu­des­sa, hän kaik­kea muu­ta kuin ka­tuu pää­tös­tään ha­kea mu­kaan:

Il­man oh­jel­maa hän ei oli­si ta­van­nut Tuo­mo­a­kaan.

SAI­LA VAA­RA

Pi­dit­kö ju­tus­ta? Ti­laa Som­pio